Tällä viikolla (12.-18.11.) vietetään vuotuista ja valtakunnallista aivovammaviikkoa, jonka tarkoituksena on lisätä tietoutta aivovammoista, tehdä aivovammatyötä näkyväksi sekä kumota väärää tietoa ja hälventää epäluuloja. Tänä vuonna teemana on ”Iloa elämään” ja nyt aivovammaviikosta lähtien tuommekin iloa harmaaseen loppuvuoteen somessamme lasten ja nuorten ilahduttavilla aivokysymyksillä ja asiantuntijoiden vastauksilla niihin. Näin yhdessä rakennamme oikeanlaista aivo- ja aivovammatietoutta. Aivovammaviikon ja Aivo Q&A – kysy aivoista! -kuukausiemme alkajaisiksi Tee kypärätemppu -hankkeen vapaaehtoinen vieraileva tähti Nella Rantala kirjoittaa tässä uniikeista aivovammoista.
Ihmisaivot ovat ihmisen kaiken toiminnan perusta. Aivot ohjaavat jokaista liikettä, ajatusta ja tunnetta, jopa jokaista yksittäistä hengenvetoa ja silmänräpäytystä. Tätä kaikkea on säätelemässä arviolta 100 miljardia hermosolua hermoverkkoineen. Kun aivot vaurioituvat aivovamman seurauksena, mikä tahansa aivojen toiminnoista voi vaurioitua. Useimmiten murtunut luu paranee ja toimii sen jälkeen täysin normaalisti. Luu on kuin entisensä muutaman kuukauden päästä. Aivoilla parantuminen kestää kuukausia, jopa vuosia, eikä yhtäkään menetettyä hermosolua saa takaisin. Aivot voivat vaurioitua jopa koko elämäksi.
Meillä on jokaisella omat uniikit aivot, eikä yksikään vamma ole samanlainen. Aivovammojen sanotaankin olevan ihmisen monimutkaisin sairaus ihmisen monimutkaisimmassa elimessä. Samanlainen pään vamma ei aiheuta samoja oireita kaikille. Oireisiin vaikuttaa se, miten vamma on syntynyt, miten pahasti ja miten laajasti aivot ovat vaurioituneet. Tyypillisiä oireita on mielialan muutokset, erilaiset väsymysoireet, muutokset persoonallisuudessa ja muutokset arkielämän toimintojen suorittamisessa. Vaikeimpia muutoksia ovat kognition muutokset, eli muutokset tietojenkäsittelyyn liittyvissä toiminnoissa. Sellaisia ovat esimerkiksi muistin, oppimisen ja kielen ongelmat.
Aivovammat voivat koskettaa meistä jokaista. Aivovamman saa tyypillisimmin liikenneonnettomuuden, kaatumisen tai putoamisen seurauksena. Se voi tapahtua itselle tai läheiselle. Vuosittain sattuu arviolta 15 000-20 000 uutta aivovammaa. Siksi aivovammalta onkin tärkeä suojautua! Pienet teot, kuten kypärän käyttö, voivat pelastaa kaikista tärkeimmän elimesi – aivot.
Kirjoittaja: Nella Rantala. Nella on kypärätempputiimin vapaaehtoinen ja psykologian opiskelija.
Tutustu myös aivovammautuneen Jukka Stoltin tarinaan ja siihen miten hän saa vapaaehtoistyöstä iloa elämään tästä.